Luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä on pyydetty lausunnot seuraavilta tahoilta: oikeusaputoimistot, eduskunnan oikeusasiamies, Suomen Asianajajaliitto, Suomen Lakimiesliitto, Auktorisoidut lakimiehet ry, Julkiset Oikeusavustajat ry, Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry, JUKO ry, Palkansaajajärjestö Pardia ry ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto ry. Lisäksi lausunto pyydettiin eräiltä maistraateilta ja käräjäoikeuksilta.
Oikeusministeriö asetti 22.3.2013 valtion oikeusaputoimistojen rakennetyöryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää mahdollisuuksia muodostaa oikeusaputoimistoista nykyistä laajempia hallinnollisia kokonaisuuksia, arvioida yhden oikeusapuviraston perustamisen vaikutuksia sekä tehdä ehdotus oikeusaputoimistojen organisaatiorakenteeksi.
Ajanvaraustyöryhmä on suosittanut palvelun saatavuuden parantamiseksi resurssien lisäämistä niihin toimistoihin, joissa kysyntä on suurta, työn jakamista toimistojen ja toimipaikkojen välillä ja kysynnän ohjaamista vähemmän kuormittuneisiin toimistoihin. Keinoina on esitetty muun ohella ajanvarauksen keskittämistä, henkilökunnan joustavaa siirtymistä toimipaikasta toiseen ja etäpalvelujen voimakasta lisäämistä asiakkaan vastaanottamisessa.
Kaksivaiheinen tulosohjausmenettely on oikeusministeriön kannalta raskas menettelytapa. Oikeusministeriö käy tulosneuvottelut oikeusaputoimen johtajien kanssa kaikkia oikeusaputoimistoja koskien. Tämä tarkoittaa käytännössä 27 eri neuvottelua. Menettely on käytännössä raskas.
Työryhmä luovutti mietintönsä Valtion oikeusaputoimistojen rakenneuudistus (Oikeusministeriön julkaisu 25/2014) 31.3.2014. Vaihtoehtoina työryhmä harkitsi kahdeksan tai kuuden oikeusapupiirin muodostamista, yhdentoista oikeusaputoimiston muodostamista sekä keskusviraston tai oikeusapuviraston perustamista. Näitä eri vaihtoehtoja on selostettu ja arvioitu työryhmämietinnössä (s. 45-85).
Ruotsissa ei ole erityisiä oikeusaputoimistoja eikä asianajajamonopolia. Oikeudenkäyntiasiamieheksi tai -avustajaksi on asianajajien lisäksi kelpoinen kuka tahansa tehtävään sopiva henkilö. Hakijan itse ehdottama henkilö määrätään yleensä tehtävään, mikäli erityisiä syitä sitä vastaan ei ole. (Rättshjälpslag (1996:1619) 26 §).
Esitys vaikuttaisi nykyisten hallintotehtävistä vastaavien henkilöiden (johtavat julkiset oikeusavustajat, johtavat yleiset edunvalvojat sekä osasto-/hallintosihteerit) työtehtäviin sekä tästä johtuen palkkaukseen.
